keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

31. Petun kuulumisia

Moikka! Pitkästä aikaa aattelin kertoa Petun kuulumisia. Ensinnäkin se on laihtunu tosi kivasti ja on jo melkein ihannepainossaan. Eipä sillä hirveästi tota ylipainoa edes ollu, mutta hiukan kuitenkin. Vielä noin puolikiloa, jos saatais pois, niin oltais siinä ihannepainossa. 


Petulla oli myös hammaskivenpoisto viime viikolla, joka meni tosi hyvin. Nukuttamisessa ei ollut mitään ongelmaa, mitä nyt vähän puoliunessa alko eläinlääkärille murisemaan, kun piti papan sylistä lähteä. :D Hammaskivenpoisto oli siis Petun ensimmäinen. Ainoa ongelma oli saada se pysymään hereillä toimenpiteen jälkeen, kun ei ollut herätyspistosta saanu. Iltapäivä meni vähän nuokkuessa sen takia, mutta illalla oli jo oma itsensä... Mitä nyt kerran nukahti seisomaan ja heräsi, kun tassut petti ja kaatu lattialle. :D 

Hammaskivenpoiston jälkeisiä tunnelmia

Ollaan myös aloitettu agilityradan suunnittelemista takapihalle nyt, kun lumet ovat alkaneet sulamaan ja piha alkaa olemaan aika hyvässä kunnossa. Aurinkokin paistaa siihen suurimman osan päivästä, niin nurmikko kuivuu nopeasti. Ollaan nyt suunniteltu, että tehdään 1-2 normaalia yksittäistä estettä, 1 okseri, 1 rengaseste, pujottelu ja putki. Putki ostetaan valmiina, mutta muut rakennetaan/tehdään itse. Onneksi iskä on hyvä rakentamaan! Tietenkin turvallisuus menee ensisijalle näissä tee se itse-jutuissa ja siitä ollaankin lähdetty liikkelle, kun ollaan suunnitelmia tehty. 

Samalla aloitetaan kouluttaa eroon uroskoiriin kohdistuvasta remmirähjäyksestä ja parempaa kontaktia eri tilanteisiin. Myös ovikellolle haukkuminen on pois kitkettävien asioiden listalla. Kyllä se vanha koira vielä uusia temppuja oppii! ;) 

Suunnitelmissa on sekin, että käytäisiin kesällä joku koirakoulu, että päästäisiin tosta rähjäämisestä eroon ja voitaisiin mennä ihan agilitynalkeiskurssille. Kaikki selvii sitten, kunhan hiukan katellaan miten tossa takapihalla lähtee hommat luistamaan ja innostuuko koira koko hommasta. Tähän asti on kyllä aina ollut mielenkiintoa, mutta katotaan säilyykö mielenkiinto, kun aletaan treenaamaan useammin. ;) ehkä mun unelma agikoirasta ei olekaan ihan kuollut ja kuopattu? 

Petu olisi halunnut syödä selfiekepin! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti